Miksi kannattaa opiskella yliopistossa?
Opiskeleminen kannattaa aina. Suomessa on mahdollista opiskella eri asteisia tutkintoja, jotka voidaan jakaa akateemisiin tutkintoihin ja ammattitutkintoihin. Yhä useampi opiskelee läpi elämänsä, sillä nykyisessä yhteiskunnassa kouluttautuminen ja tietojen päivittäminen on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Peruskoulun loppusuora on suurien päätösten aikaa, jolloin nuori joutuu puntaroimaan omia haaveitaan ja työmaailman mahdollisuuksia. Onko haaveammatilla kysyntää työmarkkinoilla vielä valmistumisen jälkeen ja vastaako työnkuva haaveita?
Ammatillinen tutkinto tähtää suoraan tiettyyn ja melko tarkasti rajattuun ammatilliseen pätevyyteen. Jos luet LVI-teknikoksi, on työnkuvasi melko selkeä jo alusta asti. Yliopisto-opinnot taas antavat enemmän liikkumatilaa tutkinnon suhteen. Pääaineen valinnan lisäksi sivuaineet tuovat tutkinnolle tietynlaista suuntaa, ja lisäopintomahdollisuudet ovat jatkossa hyvät.
Akateeminen vapaus
Akateemisen putken valinnut valitsee samalla tietynlaisen vapauden vaihtaa suuntaa tulevaisuudessa. Yliopisto-opiskelijan vastuulle jää tietotaidon kasvattaminen omalla alalla, sekä akateemisen uran lopputulos. Yliopistomaailman vaarana on jäädä roikkumaan opintoputkeen, jossa on vaikea hahmottaa lopputulosta ja luoda tarkkoja aikatauluja.
Vapauden hintana on siis kurinalaisuus mutta sillä on puolensa. Yliopisto-opintoja on helppo täydentää, ja halutessaan opiskelija voi hakea lisäpisteitä työmaailmaan esimerkiksi oppilasvaihdolla ulkomaalaisessa yliopistossa. Osa opiskelijoista päätyy suorittamaan esimerkiksi maisteriopinnot ulkomaille, joihin tuo täydennystä opiskelu vieraalla kielellä.
Yliopistossa valitun tiedekunnan sisällä on myös mahdollista vaihtaa pääainetta, jos alun huuman jälkeen huomaakin olevansa alalla, joka ei kiinnosta. Tehdyistä opinnoista saa joka tapauksessa merkinnät todistukseen, ja ne toimivat hyvänä lisänä ja pääaineen tukena.
Tieto on pääomaa
Yliopisto-opinnot avaavat opiskelijoille ovat akateemiseen maailmaan, jossa tieto ja sen käsittely on valttia. Opiskelijoilta vaaditaan itseohjautumista sekä tiedon hankinta ja käsittelytaitoja. Opintojen lopputuloksena on vahvaa näyttöä ja laaja-alaista tietoa valitulta alalta. Akateemiset opinnot sopivat henkilöille, jotka nauttivat lukemisesta ja uuden oppimisesta. Kyseiset opinnot nähdään ehkä liian usein ammattiopintojen kanssa vastakkain, vaikka akateemiset opinnotkin mahdollistavat käytännöllisen lähestymistavan. Oppilas voi myös itse omalla toiminnallaan kasvattaa työkokemusta opintojen ohessa, jonka avulla saattaa saada hyviä ja tarvittavia kontakteja työmaailmaan.
Yliopisto-opinnot vaativat kuitenkin omistautumista, ja pitkiä opiskelurupeamia. Opiskelijan onkin aiheellista huolehtia omasta jaksamisesta, ja muistaa myös levätä. Opintoja tulee osata jaksottaa, ja toisinaan on hyvä muistaa lähteä lenkille tai elokuviin. Jos tuntuu ettei omalta kotisohvalta jaksa lähteä liikkeelle, voi aina uppoutua internetin ihmeelliseen maailmaan. Netti on pullollaan viihdettä, kuten nettikasinoita, joiden parissa kuluu helposti aikaa jännittävien pelien parissa. Nettikasinot ovatkin oiva tapa saada ajatukset pois kirjoista ja tuulettaa opintojen ahdistamaa mieltä. Lue lisää täältä!
Hyvät tulevaisuudennäkymät
Akateeminen tutkinto avaa laajat työmahdollisuudet, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Riippuen koulutusalasta, opiskelija voi tavoitella tulevaisuudessa tutkijanvirkoja, joihin ei muite reittejä pitkin ole mahdollista työllistyä. Monissa viroissa ja työtehtävissä yliopistototutkinto on vaatimus, ja usein se tarkoittaa myös paremmin palkattua virkaa kuin ammattillisilla tai alemman korkeakouluasteen todistuksilla on mahdollista havitella.
Yliopisto-opinnot ovat avain hyviin työpaikkoihin, mutta ennen tiedekunnan ja aineiden valintaa on hyvä tutkailla tulevaisuudennäkymiä alalla. Sen myötä kannattaa valita sivuaineet, jotka tuovat tutkintoon ja työllistymiseen uusia mahdollisuuksia. Tietyillä aloilla työtehtäviä on suhteellisen hyvin tarjolla, mutta osalla taas vaikea työllistyä. Opiskelijan on hyvä muistaa, että Suomi on pieni maa, ja erikoisosaamista ei välttämättä tarvita kaikilla aloilla, jotka taas työllistävät paremmin ulkomailla.